Sonja
ja Siri (Sonja och Siw)
Kaksipa siskoa
kylässä huusi
toinen oli
kulunut, mut toinen oli uusi.
toinen oli lumoava, mut toinen oli töpö
toinen oli kronkeli, mut toinen oli söpö
Toinen oli Sonja ja toinen oli Siri
ja heistä se alkoi tämä lempeni kiri
Utelias olet vai mitä, hyvä veli
Mutten kerro kylää, missä he eli.
Kerran sinne tulin pyörällä illan
ja pyöräni laitoin vierelle sillan
Sitten menin kuppilaan kahville ehon
ihan ensin huomasin mä Sonjan kehon.
Sitten mä huomasin että vapaa oli tuoli
siihen mä istuin, käteen osui viuluni puoli
Sit soitin mä polkka ett Sonja lämpes heti
ja keitiöstä ryntäsi Siri ja ruusun povesta veti.
Heihin vaikutti kaikki lauluni nää
kun pois pyrin heiltä, sanoivat "meille sä jää"
Älä jätä, nuori rakas, sanoi Sonja ja lemmen valoi
selvästi rakkaus heidän rinnoissa paloi.
Seitsemännessä taivaassa täss jään Sonjan ja Sirin luo
yhdessä keksineet olemme kaikki viihdykkeet nuo
joka ilta mä kuppilassa heidän soitan
ja tällä laulullani yleisöni voitan
Mä
köyhä trubaduuri vin (En fattig
trubadur)
Mä kuljen uusii maita päin, outo lintu näin
Mä viisuni laulan suulla, kaikille jotka minua halajaa kuulla.
eloni helpot aatteet, näin sisältää mun saatteet:
Kun käärinliinoissa niitä taskuja ei lie
et mitään voi ottaa mukaan, kun loppuu elon tie,
Rahoja et tarvitse kun askeleesi portin luokse vie.
ja kun käärinliinoissa niitä taskuja ei lie
Ehkä olet pohatta saita, joka kerää lantit sassiin,
ne jo kolahtaneet on kassiin, kantta et silti kiinni laita.
Kassakirstusi on Jumalasi oma, mutta sitten tulee äkkilähtö soma
mitä kaikki lanttisi silloin, sua auttaapi enää illoin?
Kun käärinliinoissa niitä taskuja ei lie
et mitään voi ottaa mukaan, kun loppuu elon tie,
Et mitään lisävuotta rahankeruullesi saa edes sie.
ja kun käärinliinoissa niitä taskuja ei lie
Mä köyhä trubaduuri vain, joka maat ja mannut käy
eikä päässäni viisautta tai kulttuuria tässä näy.
Oppinut oon elämäni tiellä, kulta ei ketään auta siellä
Sinä joka kultaa ja valtaa haluat, muista minun sanomat:
Kun käärinliinoissa niitä taskuja ei lie
et mitään voi ottaa mukaan, kun loppuu elon tie,
Aina joku nälkäinen tien poskessa rahasi vie,
ja kun käärinliinoissa niitä taskuja ei lie.
Pultsari
Pena sossussa (Polarn Per hos det sociala)
eiliset tarpeet, tänään on karvaat.
Nyt mä tarviin hynää, sekä kahvi että possu.
Jos saan kympin irti, kiitos siitä sossu
sekä suurta kassaa, sekä lupaan ja vannon,
:/ etten osta viinaa, kautta kiven ja kannon. :/
Ei, sanoi assistentti, otti kovaa kantaa.
Tässä pennin hyrrää en voi sulle antaa.
Täällä ei auta itku, tai virret somat,
tässä eurot metroon ja pari ruokaliput omat.
Huomenna jos palaat, niin älä viinaa maista,
:/ Äh, painu assu hiiteen, isot peet sä haista! :/
Asemalla Pena minut sitten pokasi,
siellä hän tilanteensa minulle tokasi.
Metrosa sitten me ajettiin keskustaan päin
ja kohta siten tultiin Vanhaa Kellariin näin
Kun siellä pari tuntia oltiin viinaa juotu
:/ Sisään astui assistentti, jolle Pena oli tuotu.:/
Terska, assistentti, tavattiinpa täällä,
sanoi Pena, ja taas fylla oli päällä.
Hyi, sanoi assistentti ja sävy oli molo,
Pena ompi täällä, synnin kauhee kolo.
Kuka voisi uskoa, ett sulla ompi tähän varaa.
:/ Äh, vedä hattu päähän, Pena sitten haraa. :/
Viimeksi kun nähtiin, minä olin assosiaali,
Mutta tänään tää onminulle rauhan lokaali.
Täällä me ollaan kaikki kuluttajat samanlaiset,
lihavat ja laihat, miehet ja naiset.
Kunhan osaat jeesaa, olet kunnon kamu,
:// ellet osaa jeesaa, niin lainaa jostain namu :/
Ja sitten Pena näytti minuun päin,
koska olin tässä paikalla näin.
Tänään oli minun vuoro jeesaa
ja siksi aloin heitä peesaa.
ja homma jatkui näin:
Pena ja assistentti ja ninä, eli kolmen sakkiin,
otettiin minun piikkiin, viina meidän takkiin.
Näin se sossuhomma aina toimii,
jos ei fyrkkaa oo, voi muualta sen poimii.
Samahan se, mistä tulee fyrkka,
:/ Kippis sanoi Pena, se on kapitalismin styrkka. :/